Huom! Osa tämän kaupan toiminnallisuuksista on estynyt! Sivulla asioiminen on sinulle miellyttävämpää kun luet ohjeen kuinka toimia.

sesonkikasvikset


MANSIKKA

Kotimainen mansikkasato vaihtelee vuosittain noin 10 - 15 miljoonan litran välillä. Keskivertosuomalainen syö hieman yli viisi litraa mansikoita vuodessa, joista noin kolmasosa nautitaan tuoreeltaan ja loput pakasteena tai muilla tavoin säilöttynä. Sadassa grammassa mansikoita on enemmän C-vitamiinia kuin appelsiinissa. Mansikoissa on runsaasti kuitua ja kaksi desilitraa mansikoita vastaa kuidun määrältään yhtä palaa ruisleipää. Yleensä mansikan pääsesonki alkaa heinäkuussa, mutta poikkeuksellisen lämmin kevät mahdollisti mansikan myynnin jo kesäkuussa.

 

 


VIINIRYPÄLE

Viinirypäleet ovat kotoisin Kaspian meren seudulta. Viinirypäle on yksi ihmiskunnan vanhimmista viljelykasveista. Suurin osa maailman viinirypäleistä menee viinintuotantoon ja tuoreina sadosta syödään noin 10 prosenttia. Hedelmän väri vaihtelee lajikkeen mukaan vihreästä lähes mustaan. Rypäleet poimitaan täysin kypsänä ja ne kestävät heikosti varastointia. Hedelmä ei enää kypsy poimimisen jälkeen, vaan ne kannattaa syödä mahdollisimman nopeasti. Viinirypäleet ovat loistavaa naposteltavaa sellaisenaan tai hedelmäsalaatin seassa. Niitä voidaan yhdistellä myös juustojen ja muiden suolaisten ruokien kanssa.

 

 


VADELMA

Puutarhavadelma on luonnonvadelmaa suurempi, koostumukseltaan kiinteämpi ja maultaan hieman happamampi. Vadelma sisältää runsaasti kivennäis- ja hivenaineita, kuten magnesiumia ja mangaania. Kaksi desilitraa vadelmia sisältää saman verran C-vitamiinia, kuin yksi mandariini. Marjoista saa myös K-, E-, A-, ja B-vitamiineja. Vadelman sisältämät ravinteet kestävät pakastamisen hyvin. Rakenteen säilyttämiseksi vadelma kannattaa pakastaa rasioissa.


 

 


NIPPUSIPULI

Syömme keskimäärin sipuleita noin viisi kiloa vuodessa ja ne lukeutuvat syödyimpien kotimaisten vihannesten joukkoon. Pohjoisen olosuhteissa kasvaneet sipulit saavat valoisasta kesästä lisämakua, jota ei muualla maailmalla kasvaneisiin sipuleihin muodostu. Kesän ensimmäiset sipulit myydään tuoreina “nippusipuleina”. Ne ovat miedon makuisia ja sopivat varsineen pilkottuina salaatteihin ja muihin ruokiin. Sipuli on ekologista, edullista ja ravinteikasta ravintoa. Sen hiilijalanjälki on yhtä pieni kuin perunalla ja muilla avomaalla kasvatetuilla juureksilla.

 

 


PORKKANA

Porkkana on Suomen suosituimpia kasviksia ja se on yksi eniten avomaalla viljellyistä varastovihanneksista.  Meille tuttu oranssi porkkana valikoitui ihmisille mieluisimmaksi lajikkeeksi 1700-luvun Hollannissa, josta se levisi nopeasti kaikkialle länsimaihin. Varhaisporkkana on perinteisesti korjattu naatteineen ja niputettu “nippuporkkanaksi”. Varhaisporkkana säilyy hyvänä noin 1-2 viikkoa mikäli se säilytetään nollan asteen tuntumassa. Käsin nostamisen etuna on porkkanan todennäköisempi ehjänä säilyminen. Naatit kannattaa irrottaa porkkanoista kotona. Ne voidaan käyttää esimerkiksi salaatissa huolellisen huuhtelun jälkeen.

 

 


KURKKU

Avomaankurkkua viljellään nimensä mukaisesti avomaalla, vaikka avomaanlajikkeiden viljely kasvi- tai kausihuoneissa on yleistymässä tasaisemman laadun varmistamiseksi. Meidän oloissamme viljeltävien lajikkeiden on oltava sopeutuneita viileään kasvuympäristöön. Tuoreena sitä käytetään ihan samalla tavalla kuin kasvihuonekurkkua. Vahvakuoriset lajikkeet voi kuoria kevyesti. Avomaankurkusta voidaan valmistaa pikkelsejä, suolakurkkuja tai säilykekurkkuja. Avomaankurkku kestää myös kevyen paistamisen, joten sitä voidaan käyttää kesäkurpitsan tavoin lämpimissä ruoissa. Avomaankurkun säilytys onnistuu helposti ilman säilöntäaineita.